Työnantaja – Sairauspoissaolojen vähentäminen onnistuu selkätukien avulla
Roelofs ja kumppanit * (2007) tekivät Hollannissa tutkimuksen elastisen tukiliivin (LumboTrain kuva 2) vaikutuksista alaselän kivuista kärsiville. Tutkimusryhmänä oli kotihoitajat, joilla oli epäspesifi alaselän kipu. Epäspesifiksi selkäkivuksi määritellään kiputilanteet, joissa luussa tai välilevyssä ei ole havaittavaa vauriota. Kotihoitajien (n.360) sairaslomien – ja kivun määrää seurattiin vuoden ajan. Selkätukiryhmässä oli 183 kotihoitajaa ja kontrolliryhmässä (ei selkätukea) 177 kotihoitajaa. Vuoden aikana selkätukiryhmällä oli keskimäärin viisi sairaslomapäivää vähemmän kuin kontrolliryhmällä. Selkäkipupäiviä oli 52 vähemmän kuin kontrolliryhmässä! (kuva 1)
Valle-Jones ja kumppanit ** (1992) tutkivat samaisen LumboTrain-selkätuen vaikutuksia kipulääkityksen määrään ja töihin paluun nopeuteen kolmen viikon seurannassa (n.216). Epäspesifiä selkäkipua kärsivillä potilailla selkätuki (n.111) vähensi kipulääkityksen tarvetta keskimäärin 52% verrattuna kontrolliryhmään (n.105). Kolmen viikon seurannan aikana töihin pystyi palaamaan selkätukiryhmästä 18% enemmän kuin kontrolliryhmästä.
Selkätuella mittavat säästöt työnantajalle
Pikaisella laskutoimituksella voimme havaita, että edellä kuvattujen kotihoitajien työnantaja voisi tehdä melkoiset säästöt selkätukia hyödyntämällä. Mikäli jokainen 360 kotihoitajasta välttyisi tutkimuksen mukaisesti viideltä sairaslomapäivältä, se tekisi 1800 sairaslomapäivää vuodessa. Kotihoitajien työnantaja tekisi 630 000€ säästöt vuodessa, mikäli sairasloman hintana pidetään 350€/pv! Toki säästöistä olisi vähennettävä selkätukien ostohinta (n.150€/kpl) eli 54 000€, jolloin plussaa kertyisi 576 000€.
Sairaslomien vähenemisestä koituvien säästöjen lisäksi lääkekulut laskisivat ja työntekijät olisivat selvästi kivuttomampia. Täten varmasti työntekijöiden yleinen hyvinvointi ja työn tehokkuuskin paranevat.
Miksi tukia ei käytetä Suomessa tehokkaasti?
Tukien käyttö on Suomessa melko vähäistä verraten esimerkiksi Saksaan tai Ruotsiin. Uskon, että sairaslomia pystytään vähentämään selkätukien lisäksi yhtälailla myös polvi-, ranne- tai nilkkatuilla. Tutkittua näyttöä vaikuttavuudesta on. Tukien käytön vähäisyyden taustalla lienee monia syitä. Ainakin suomalaisen terveydenhuollon tuki- ja ortoositietämys laahaa pahasti jälkijunassa. Aktiivisia, kontrolloidun liikkeen sallivia, tukia verrataan meillä kipsihoitoon ja pelätään lihasten passivoitumista. Toisaalta kevyiden kompressiotuotteiden vaikutuksia pidetään lähinnä uskon asiana. Tässä meillä ortoosiosaajilla on peiliin katsomisen paikka. Myöskään suomalainen yksityinen vakuutusmalli ei tue kuntoutusta, johon kuuluisi suunniteltu ja asteittain etenevä fysioterapia ja ortoosihoito.
Toivottavasti tämänkaltaiset tutkimustulokset antavat viisautta ottaa tuet ja ortoosit osaksi tehokasta kuntoutusta. Erityisesti toivon työterveyshuollon lääkärien ja fysioterapeutien sekä työnantajien huomioimaan tutkimustulokset ja kartoittamaan käyttömahdollisuudet omassa toiminnassa. Olemme tukialan erikoisosaajana mielellämme apuna ja mukana kokeiluissa!
LÄHTEET
* Roelofs et al; Lumbar Supports to Prevent Recurrent Low Back Pain among Home Care Workers; Ann Intern Med. 2007;147:685-692. (ISRCTN registration number: ISRCTN73707379)
** Valle-Jones J, C, Walsh H, O´Hara J, O`Hara H, Davey N, B, Controlled trial of a back support (LumboTrain) in patients with non specific low back pain ; Curr. Med. Res. Opin. (1992), 12, 604
Tämän artikkelin kirjoitti Turun Tukikohdan fysioterapeutti Markus Lindeqvist. Jos haluat jatkossakin kuulla mitä Markuksella on sanottavaa, lisää hänet kontakteihisi Linkedinissä »
