Rannekipu

Rannekivun yleisimpiä aiheuttajia ovat erilaiset rasitustilat, akuuttivammat sekä nivelsairaudet.

Ranteen rasitusvammat

Useimmiten rannekipu johtuu ranteen alueen poikkeavasta tai pitkäkestoisesta rasituksesta. Tällöin kipu alkaa tavallisesti pikkuhiljaa ja pahenee rannetta liikutellessa. Yleensä kyseessä on vaaraton vaiva, joka korjaantuu poikkeavan rasituksen välttämisellä ja levolla.

Nivelten yliliikkuvuustaipumus altistaa ranteen rasitusvammoille -erityisesti raskaisiin työliikkeisiin yhdistäessä. Yleensä nivelten yliliikkuvuudesta ei ole haittaa normaalissa elämässä ja yliliikkuvuustaipumus vähenee iän myötä niveltä ympäröivien kapseleiden jäykistyessä tukevoittaen nivelen rakennetta.

Nuoremmilla ihmisillä tavallisimpia ranteen kivun taustalla olevia oireyhtymiä ovat rannetta ympäröivien lihasten ja jänteiden ärsytys- ja rasitustilat sekä tulehdukset. Ranteen alueessa osa jänteistä kulkee sylinterimäisen jännetupen sisällä, mikä vähentää jänteen liukumisesta syntyvää kitkaa ja kuumenemista ranteen ympäristöön. Liiallisen rasituksen seurauksena tulehdus voi kehittyä jännetupen sisällä jänteen ärsyyntyessä ja turvotessa. Tämän seurauksena syntyy ranteen jänteen alueelle selkeä turvotus ja liikearkuus tulehduksen merkkinä.

Rannekanavaoireyhtymä

Kuva 1 Terveyskirjasto.fi, Duodecim. Keskihermo
jää puristuksiin rannekanavaoireyhtymässä

Ranteen alueella voi esiintyä monenlaisia hermopinteitä eli hermojen puristustiloja. Yleisin on rannekanavaoireyhtymä, jossa keskihermo jää puristuksiin ranteen alueella sijaitsevassa rannekanavassa rasituksen tai vamman seurauksena. Tällöin esiintyy kipua ja ennen kaikkea peukalon, etu- ja keskisormen puutumisen tunnetta. Puutuminen häiritsee etenkin öisin. Tähän hyvänä apuna on yörannelasta (kuva 3), joka pitää ranteen perusasennossa yönaikana ja näin rannekanava ei pääse ahtautumaan. Vaivan pitkittyessä voi ilmaantua peukalon puristusvoiman heikentymistä tai tarkkojen ja yksityiskohtaisten toimintojen suorittamisen vaikeutumista (esim. napitus).

Rannevenähdykset ja muut akuuttivammat ranteessa

Rannevenähdykset ja -murtumat syntyvät yleensä kaatumisen tai tapaturman seurauksena. Tällöin ranteen alue on kipeä ja sitä on vaikea liikuttaa. Ranne voi näyttää erilaiselta toiseen ranteeseen verrattuna. Myös turvotusta ja mustelmia voi esiintyä.

Nivelsairaudet rannekivun taustalla

Kuva 2 Ottobock.se. Peukalon tyven
nivelrikko on yleinen vaiva

Rannekipu voi olla yksi nivelreuman oireista. Kipu ei kuitenkaan yleensä ole ensimmäinen oire, vaan sitä edeltävät epämääräisemmät niveloireet: aamujäykkyys, arkuus, turvotus, kuumotus ja nivelten kankeus. Nivelreuman oireet alkavat usein ranteista, sormista tai päkiöistä molemminpuolisena.

Ranteeseen voi kehittyä myös nivelrikko esimerkiksi vamman jälkitilana. Nivelrikossa esiintyy aluksi rasituksen jälkeistä kipua, mutta myöhemmin kipua voi olla myös levossa. Lisäksi voi esiintyä jäykkyyttä tai turvotusta. Erityinen rannekivun aiheuttaja on hyytelörakkula eli ganglio. Tällöin kipualueella on myös ihon alla tuntuva patti.

Rannekivun hoito

Ilman vammaa alkanutta rannekipua voi turvallisesti lievittää itsehoidolla parin viikon ajan, mikäli kipu ei ole hyvin voimakasta. Jos itsehoito ei auta ja oireilu jatkuu useita viikkoja, on hyvä ottaa yhteys lääkäriin.

Mikäli kaatumisen tai muun tapaturman jälkeen ranteeseen ilmaantuu kovaa kipua, käden liikutteluvaikeutta tai ranteen virheasento, on hyvä hakeutua päivystyksellisesti lääkärin arvioon.

Rasitusperäisissä kivuissa itsehoito on usein tehokasta. Rannekivun taustalla olevan rasituksen välttäminen ja lepo auttavat jo pitkälle. Kipua ja tulehdusta voi lievittää myös tulehduskipulääkkeillä ja kylmähoidolla.

Rannekivun asiantuntijahoito riippuu vaivan aiheuttajasta. Rasitusperäisissä vaivoissa fysioterapia tai muut fysikaaliset hoidot ovat tehokkaita itsehoidon ohella tehokkaita.

Rannekivun ehkäisy

Rasitussairauksia voidaan ehkäistä välttämällä tai keventämällä toistuvaa ranteen rasitusta, tärinää tai pitkään jatkuvia poikkeavia työskentelyasentoja esim. tietokoneella työskenneltäessä. Työterveyshuollosta ja erityisesti fysioterapeuteilta saa opastusta oikeiden työasentojen ja -tapojen löytämiseksi sekä lihastasapainoharjoitteluun ja lihashuoltoon.

Rannemurtumat syntyvät yleensä kaatumisen seurauksena. Muun muassa talvisin jalkineiden pohjiin asennettavilla jääpiikeillä voidaan ehkäistä kaatumisia. Vanhusten kohdalla kaatumisen syynä voi olla myös heikentynyt tasapaino tai huimaus. Fysioterapeuteilta saa neuvoja sopivaan lihaskuntoharjoitteluun, jolla tasapainon hallintaa voidaan kehittää.

Lähteenä käytetty: Duodecimin terveyskirjasto.fi artikkeleja sekä muita alan julkaisuja

Rannetuesta apua

Ranteen rasitusta ja kipua voi lievittää myös erilaisten rannetukien avulla. Ne toimivat erinomaisesti esimerkiksi reumaatikolla. Rannetuen avulla voidaan mm. vähentää turvotusta, keventää lihasten ja jänteiden rasitusta ja tukea yliliikkuvaa niveltä. Rannetuet vähentävät tutkitusti myös kipua. Työtukina käytetään usein kevyempiä, liikettä sallivia rannetukia ja akuuttivaiheen tuentaan sekä lepo- tai yökäyttöön on tukevampia lastallisia malleja. Tukevimmillaan rannetuet ovat kipsin korvikkeita. Niiden hyödyt kipsiin verrattuna ovat mm. tuen säädettävyys tilanteen tai turvotuksen mukaan sekä mahdollisuus ottaa tuki pois esim. suihkun ajaksi. Lue lisää rannetuista ja tutustu rannetukivaihtoehtoihin täällä.

Kuva 3 Sporlastic.de. Lepo- ja yölastana mm. rannekanavaoireyhtymässä käytetään Manuhit Digitus -rannelastaa