Polven rasitusvammat

Polven rasitusperäisiä vammoja on monia. Huono polven linjaus, vanha vamma ja ylipaino voivat aiheuttaa polven rustopinnan kulumisen aiheuttaen polven nivelrikon. Nivelrikkokipu tuntuu alkuvaiheessa liikkuessa ja helpottaa rasituksen loputtua. Pitkälle kehittyneessä nivelrikossa jomottava kipu voi tuntua levossakin Lyhytaikainenkin voimakas hankaus voi aiheuttaa limapussin tulehduksen. Polvilumpion edessä oleva limapussi tulehtuu helposti esim. rakennustöissä polvillaan työskenneltäessä ja juoksijan polvessa kiristynyt suoliluu-sääri-jännekimppu hiertää liiaksi reiden ulkosivun nivelnastaa aiheuttaen tulehduksen. Polvitaipeessa tuntuvaan kipuun ja turvotukseen taas on usein syynä nivelpussin tyrämäinen pullistuma, Bakerin kysta. Pitkäaikainen vääränlainen kuormitus, huono polven linjaus tai polven rakennevika voi hiertää polvilumpion rustoista nivelpintaa ja aiheuttaa polven etuosassa tuntuvan kivun, polvilumpion kondromalasian. Ns. hyppääjän polvi on polvilumpion alapuolelle kehittyvä kiputila, joka on usein seurausta liikunnanharrastajan toistuvista hypyistä.

Seuraavassa käsittelemme tarkemmin yleisimpiä polven rasitusvammoja.


Kuva 1 Medi.de. Polven anatomiaa

Osgood-Schlatterin tauti

Kuva 2 Ottobock.se. Osgood schlatterin
kipu kohdistuu säären etuyläosaan

Osgood-Schlatterin taudissa on kyse kipu ja tulehdustilasta säären etuyläosassa, johon reisilihaksen jänne kiinnittyy (kuva2). Tyypillistä on alueen paineluarkuus, punoitus ja kiinnityskohtaan muodostuva kyhmy. Osgood-Schlatterin tauti tulee rasituksesta. Se on erityisesti urheilevien kouluikäisten lapsien, etenkin poikien vaiva. Sen syntymekanismia ei täysin tunneta, mutta siihen yhdistyy usein voimakkaat hypyt ja juoksu. Ensisijaisena hoitona on rasituksen vähentäminen, mikä usein tarkoittaa melkoisen pitkää taukoa urheilusta (vähintään 3 kk). Lupa rasitukseen annetaan useimmiten vasta sitten, kun säären kosketusarkuus on kadonnut. Levon lisäksi hoitona voidaan käyttää polvitukea. Akuutin alkuvaiheen kiputilan hellittäessä kannattaa huolehtia alaraajojen lihastasapainosta (voima ja venyvyys) ja alaraajojen linjauksen harjoitteista sekä suunnitella harjoitusohjelmaan hyvä rytmitys ja sopiva vammanjälkeinen nouseva rasitustaso.

Hyppääjän polvi

Hyppääjän polvi on tuttu rasitusvamma etenkin pallopelien kaltaisissa lajeissa, jotka vaativat nopeita pysähdyksiä ja kiihdytyksiä tai toistuvia hyppyjä ja potkuja. Kipukohta paikantuu useimmin polvilumpion alakärkeen, polvijänteen kiinnittymiskohtaan. Vammassa myös reisijänteen liitos polvilumpioon voi oirehtia.

Hyppääjän polvelle tyypilliset polvilumpion ala- ja yläpuolisten jänteiden kiinnittymiset voivat vaurioitua yksittäisissä voimakkaissa ponnistuksissa tai hypyissä. Tavallisimmin vamman taustalla on liikunnan yhteydessä tapahtuva polven etuosan kuormittumisen virhe. Vääränlaisen kuormittumisen taustalla voi olla alaraajojen heikko lihaskunto tai huono lihastasapaino.

Useimmiten oireen syy on kuitenkin nilkan ja jalkaterän liiallinen sisäkierto, joka johtaa polven etuosan kuormitusakselin vinoutumiseen. Tällöin jänteiden epätasainen rasitus kuormittaa ja ärsyttää osaa jänteistä. Seurauksena on ärsytystulehdus, joka voi pitkään jatkuessaan aiheuttaa jopa kudosmuutoksia, kuten jänteen paksuuntumista, arpeutumista, kiinnikkeitä ja liiallista verisuonituksen kasvua. Pahimmillaan hyppääjän polven paraneminen voi viedä kuukausia.

Kuva 3 Ottobock.se. Hyppääjän polvessa kipu
paikantuu yleensä polvilumpion alakärkeen

Hyppääjän polven hoidossa tähdätään tulehduksen vähentämiseen kuormitusta keventämällä ja kylmähoidolla. Tarvittaessa oireiden lievittämiseen voidaan käyttää myös tulehduskipulääkitystä. Fysikaalisista hoidoista on apua. Kireiden etu- ja takareisien venyttely ja hieronta auttavat myös. Koska hyvin toimivat lihakset vähentävät jänteisiin kohdistuvaa rasitusta, lihaskunnon ja lihastasapainon maltillinen kohentaminen parantavat polven etuosan kuormittumista. Lihaskuntoharjoitteet pitää suunnitella nousujohteisesti ja niin, että polvijänteeseen kohdistuu sopiva, ei kipua aiheuttava rasitus. Alussa lihasvoimaharjoitteet ovat isometrisiä, polvi suorana toteutettavia. Vähitellen niiden kuormaa lisätään ja samalla aloitetaan etureiden ns. eksentriset (”jarruttava lihastyö”) harjoitteet, jotka on todettu tehokkaaksi. Harjoitteissa polven linjaus on pidettävä huolellisesti suorassa. Harjoitteet kannattaakin käydä läpi fysioterapeutin kanssa ja tehdä kotonakin peilin edessä . Myös takareisiä on syytä vahvistaa hyvän lihastasapainon säilyttämiseksi. Kuntoutuksen apuna kannattaa käyttää polvilumpiota tukevaa polvitukea tai polvijännettä tukevaa patella-sträppiä. Jos hyppääjän polven taustalla on selvä alaraajan kuormitusakselin kiertovirhe eli linjausvirhe, voidaan toipumista nopeuttaa esimerkiksi jämäköiden jalkineiden tai tukipohjallisten avulla.

Bakerin kysta

Bakerin kysta on polvinivelkalvon eli polven nivelpussin takaosan tyrämäinen pullistuma. Polvitaipeessa nivelpussi on muita osia löyhempi. Jos polviniveleen tulee "vettä" eli nivelnesteen lisääntymisestä aiheutuvaa painetta, löyhä osa antaa periksi ja polven taakse ilmestyy kovahko patti.

Aikuisella kysta on nivelside- tai nivelkierukkavamman, nivelrikon, niveltulehduksen kuten reuman tai muun polvinivelen nesteilyä aiheuttavan sairauden seurausta. Lapsilla Bakerin kysta voi olla synnynnäinen tai nivelsairauden (tavallisimmin reuma) seuraus.

Vanhemmilla ihmisillä hoito keskittyy ensisijaisesti perussyyhyn. Polvea kuormittavaa liikkumista kuten esim. juoksemista ja hyppylajeja kannattaa ainakin tilapäisesti rajoittaa. Useimmiten liiallinen nivelneste imeytyy takaisin kudoksiin, kun polviturvotusta aiheuttanut tekijä hoidetaan. Kylmäpakkausta käytetään ohuen housun tai pyyhkeen läpi 15–20 minuutin ajan useita kertoja vuorokaudessa. Tulehduskipulääkkeen 5–7 vuorokauden käytöstä suun kautta on yleensä apua. Polvitaipeeseen siveltäviä tulehduskipugeelejä voi käyttää pitempäänkin, koska ne imeytyvät hyvin polvinivelen sisälle. Joustava, elastinen polvituki on usein hyvä apu. Polvituki on usein tehokas apu bakerin kystaan. Polvituen avulla voidaan vaikuttaa nesteilyn taustalla olevaan perussyyhyn ja toisaalta puristeen avulla voidaan estää bakerin kystan pullistuma.

Kondromalasia

Kondromalasiassa on kyse polvilumpion reisiluuhun niveltyvän rustoisen nivelpinnan vaivasta, jonka taustalla ovat polven rakenteelliset tai toiminnalliset häiriöt, esimerkiksi voimakas pihtipolvisuus tai reisiluun nivelpintojen erikorkuisuus. Myös aiemmat polvivammat ja etureiden lihaksiston heikkous voivat aiheuttaa polvilumpion takana olevan rustopinnan epätasaista kulumista. Lantion hyvällä hallinnalla (mm. keskimmäinen pakaralihas) ja sitä kautta koko alaraajan linjauksella on iso merkitys.

Polvinivelen kondromalasian oireet ovat kipu polven etuosassa ja polven lukkiutumisen tai napsumisen tunne. Oireita pahentavat yleensä kyykistymiset, portaissa tai epätasaisessa maastossa kulkeminen, ponnistukset hyppyjen yhteydessä sekä polvillaan oleminen ja istuminen pitkään polvet koukussa.

Lääkärin tutkimuksessa voidaan saada viitteitä polvilumpion ruston epätasaisuudesta, ja ruston vaurio voidaan todeta melko luotettavasti magneettikuvauksella.

Polven kipeydyttyä tulee ensivaiheessa välttää rasitusta 1–2 viikon ajan. Tulehduskipulääkkeistä on apua kivun lievittämisessä. Tämän jälkeen kuntoutuksen tavoitteena on parantaa polven toimintaa niin että polven linjaus olisi mahdollisimman optimaalinen (kuva 4 ja kuva 5). Tässä olennaisimpina ovat etureiden lihaksiston vahvistaminen ja samalla jalkaterän sekä lantion hallinnasta huolehtiminen. Polveen vaikuttavan lihaksiston venyvyydestä kannattaa myös huolehtia. Yliliikkuvasta tai linjastaan sivussa kulkevasta polvilumpiosta aiheutuvien kondromalasia oireiden hoidossa polvilumpiota tukevilla polvituilla saadaan hyviä hoitovasteita. Polvituen avulla kuntouttava harjoittelukin mahdollistuu kivuttomammin. Jalan linjauksen ongelmiin pystytään hyvin vaikuttamaan myös tukipohjallisten avulla.


Kuva 4 Medi.de. Polven linjauksen harjoittaminen on tärkeää kondromalasian hoidossa

Juoksijan polvi

Kuva 5 Juoksijan polven syynä on usein liiallinen
reisiluun sisäkierto (vasen kuva). Taustalla on
usein lonkan ulkokiertäjien heikkous ja/tai
jalkaterän ylipronaatio

Juoksijan polvi on rasitusvamma, jossa polven ulkosyrjällä sijaitseviin rakenteisiin, reiden alaosan ulkokyhmyyn ja suoliluu-sääri-jännekimppuun syntyy paineista kiristystä tai jopa hankausta. Normaalisti hankauksen vaimentaa reiden alaosassa, polven ulkosivulla sijaitseva limapussi, mutta mikäli suoliluu-sääri-jännekimppu kiristyy liikaa, suojaus ei enää riitä ja kudokset ärsyyntyvät. Ärsytystulehdus johtaa kipuun liikkeessä ja pahimmillaan myös levossa.

Jännekimpun liiallisen kiristymisen taustalla voi olla muun muassa toistuva kaltevalla pinnalla juoksu tai vääränlaiset jalkineet. Myös polven liikakiertoon johtava huono lihaskunto tai huono lihastasapaino voi johtaa rasitusvammaan.

Ikävä polvikipu lievittyy levolla, juoksun korvaavilla harjoitteilla, kuten kuntopyöräilyllä tai vesijuoksulla, ja tulehdusärsytystä vähentävillä lääkkeillä. Myös ulkoreiden hierominen hierojalla tai fysioterapeutilla helpottaa usein oireita. Juoksija välttyy polvikivun uusiutumiselta opettelemalla oikeanlaiset, reiden ulkosyrjän jännekimppuun kohdistuvat venytykset. Myös jalkineiden ja juoksualustan vaihtaminen saattaa auttaa.

Reiden ja säärten lihasten huonosta lihastasapainosta johtuva polven liikakierto on yksi juoksijan polven aiheuttajista. Juoksijan polvelta voikin välttyä myös alaraajojen lihaksia vahvistamalla ja lihastasapainoa parantamalla. Oikeanlainen lihastasapaino ohjaa polven linjautumaan oikein, jolloin rasitusvamman riski pienenee huomattavasti.

Pitkittyneen juoksijan polven hoidossa voidaan käyttää myös lääkeinjektiota limapussiin. Leikkaushoidosta on kuitenkin hyötyä vain harvoin.

Lähteinä käytetty 1. Duodecim, Terveyskirjasto.fi artikkeleja ja 2. Kallio, T. (2008). Kuntoilijan itsehoito-opas. WSOY

Polvituesta apua kuntoutukseen

Polvituet ovat kehittyneet huimasti viimeisen 20 vuoden aikana. Nykyään spesifejä tukiratkaisuja löytyy vaivaan kuin vaivaan. Polvilumpion vammoissa lumpiota pyritään polvituella tukemaan ja ohjaamaan oikeaan linjaan. Polven asentotuntoa ja lihaksia aktivoivilla tukiratkaisulla pyritään parantamaan polven toiminnallista biomekaniikkaa ja tasapainoa. Tutkimukset ovat osoittaneet kevyiden polvitukien hyödyn mm. kivun lievittymisessä, polven kontrollin paranemisessa ja liikunnan määrän lisäämisen mahdollistamisessa. Polven toispuoliseen nivelrikkoon on olemassa myös erittäin hyviä kivun poistavia ja liikunnan mahdollistavia tukivaihtoehtoja, mm. Unloader One. Lue lisää polvituista ja tukivaihtoehdoista TÄÄLTÄ.


Kuva 6 Sporlastic.de. Genuhit polven kevyeen tuentaan.